Työkykyjohtaminen on keskeinen tekijä sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyssä. Se tarkoittaa työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä, mikä vähentää sairauspoissaolojen määrää ja parantaa työyhteisön hyvinvointia. Työkykyjohtaminen keskittyy ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten työterveyden edistämiseen, työympäristön parantamiseen ja työntekijöiden tukemiseen heidän työkykynsä ylläpitämisessä. Näin voidaan vähentää sairauspoissaolojen riskiä ja edistää työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työkykyjohtaminen on jatkuvaa kehittämistä ja organisaation arvoihin perustuvaa toimintaa. Se tukee sekä yksilöiden hyvinvointia että yrityksen liiketoiminnan menestystä.
Miten työkykyjohtaminen toimii
Työkykyjohtaminen toimii monella tasolla, ja sen tavoitteena on luoda työympäristö, jossa työntekijät voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla.
Työkykyjohtaminen ehkäisee sairauspoissaoloja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden, varhaisen puuttumisen, työympäristön kehittämisen ja työntekijöiden yksilöllisen tukemisen avulla. Ennaltaehkäisevät toimet ovat keskeisessä roolissa. Näihin kuuluu esimerkiksi terveystarkastusten järjestäminen, jotka auttavat havaitsemaan terveysongelmat ennen niiden kehittymistä vakaviksi. Työterveyshuollon suunnitelmallinen käyttö on tärkeää, sillä se mahdollistaa ennakoivan toiminnan. Lisäksi työnantaja voi tukea terveellisiä elämäntapoja tarjoamalla esimerkiksi liikunta- ja hyvinvointietuja. Työympäristön turvallisuus ja ergonomia ovat keskeisiä fyysisten rasitusten ja loukkaantumisriskien vähentämisessä.
Varhainen puuttuminen on toinen merkittävä keino sairauspoissaolojen ehkäisemisessä. Esihenkilöt tulee kouluttaa tunnistamaan stressin, uupumuksen ja muiden ongelmien varhaiset merkit. Näiden tunnistamisen jälkeen avoimet keskustelut työntekijän kanssa mahdollistavat ongelmiin puuttumisen ajoissa. Varhaisen tuen malli, jossa esihenkilö, työntekijä ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä, on tehokas tapa tukea työkykyä ja estää poissaoloja. Kattava yhteistyö työterveyshuollon kanssa täydentää työkykyjohtamisen toimenpiteitä. Työterveyshuolto toimii konsultoivana kumppanina työkykyhaasteiden ratkaisemisessa. Yhteiset toimintamallit, kuten työkyvyn tukipalaverit, ehkäisevät sairauspoissaolojen pitkittymistä ja uusiutumista.
Työkykyjohtamiseen kuuluu myös työn ja työolosuhteiden joustavuuden lisääminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tehtävän muokkaamista työntekijän voimavarojen mukaiseksi tai mahdollisuuden tarjoamista joustaviin työaikoihin ja etätyöhön. Pitkän sairausloman jälkeen työntekijän työhön palaamista voidaan helpottaa vaiheittaisella prosessilla, jossa työn rasitus pysyy hallittavana.
Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen on olennainen osa työkykyjohtamista. Lisäksi erilaiset koulutukset työntekijöille ja esihenkilöille voivat auttaa oman työkyvyn ylläpitämisessä. Hyvä johtaminen, joka sisältää oikeudenmukaisuutta ja tukea, lisää työn merkityksellisyyden kokemusta ja edistää työssä jaksamista.
Työkykyjohtamisen hyödyt työnantajalle
Edellä mainitut toimenpiteet vähentävät sekä lyhyitä että pitkiä poissaoloja. Stressin ja uupumuksen varhainen tunnistaminen voi estää poissaolojen alkamisen, kun taas joustavat työjärjestelyt ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet voivat ehkäistä pitkäaikaisten sairauslomien tarpeen. Lisäksi kroonistuvia sairauksia voidaan estää ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja oikea-aikaisen hoidon avulla. Näin luodaan kulttuuri, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja työkyky ovat keskiössä, mikä parantaa organisaation tuottavuutta ja pitkäaikaista menestystä.
Lisäksi työkykyjohtaminen parantaa työilmapiiriä ja työnantajamielikuvaa. Työntekijät arvostavat työnantajia, jotka panostavat heidän hyvinvointiinsa, mikä voi johtaa parempaan sitoutumiseen ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta.
Työkykyjohtamisen työkalut ja menetelmät
Työkykyjohtaminen hyödyntää monipuolisia menetelmiä ja työkaluja työntekijöiden hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseksi sekä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Keskeisiä keinoja ovat ennaltaehkäisevät toimet, kuten terveystarkastukset, ergonomian parantaminen ja hyvinvointiohjelmat. Näillä pyritään tunnistamaan ja vähentämään työkykyyn kohdistuvia riskejä varhaisessa vaiheessa.
Varhaisen tuen mallit, kuten työkyvyn tukikeskustelut ja työterveyshuollon kanssa tehdyt työkykyneuvottelut, auttavat puuttumaan työkykyhaasteisiin ajoissa. Lisäksi joustavat työjärjestelyt, kuten tehtävän muokkaus ja liukuva työaika, tukevat työn ja työntekijän tarpeiden yhteensovittamista.
Työkyvyn tilan seuraamiseen ja analysointiin on tarjolla monia työkaluja. Sairauspoissaolojen syiden ja määrän analysointi auttaa tunnistamaan mahdollisia trendejä ja kehityskohteita. Työhyvinvointikyselyt tarjoavat arvokasta tietoa työntekijöiden kokemuksista, ja digitaaliset raportointityökalut yhdistävät tiedot esimerkiksi poissaoloista ja työterveyshuollon toimista, tarjoten kokonaiskuvan organisaation työkyvyn tilanteesta.
Koulutukset ja valmennukset johdolle, esihenkilöille ja työyhteisölle tukevat työkykyjohtamista.
Työkykyjohtamisen haasteet
Yksi suurimmista haasteista on työntekijöiden erilaiset tarpeet ja odotukset. Jokaisella työntekijällä on omat yksilölliset työkykyyn liittyvät haasteensa, ja niiden tunnistaminen ja käsittely vaatii aikaa ja resursseja.
Työkykyjohtamisen keskeisiä haasteita ovat varhainen puuttuminen, resurssien riittävyys ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi. Esihenkilöt voivat kokea vaikeuksia tunnistaa työkykyongelmia ajoissa tai käsitellä niitä avoimesti, erityisesti jos organisaatiokulttuuri ei tue keskustelua työkyvyn haasteista. Lisäksi rajalliset resurssit, kuten aika, osaaminen tai taloudelliset panostukset, voivat estää tehokkaan työkyvyn johtamisen.
Työtehtävien muokkaaminen tai joustavien järjestelyjen tarjoaminen voi olla haastavaa erityisesti silloin, kun liiketoiminnan tavoitteet ja työntekijöiden tarpeet ovat ristiriidassa. Ilman asianmukaisia seurantatyökaluja on myös vaikeaa tunnistaa ja analysoida työkyvyttömyysriskejä, mikä hankaloittaa oikea-aikaisten toimien toteuttamista.
Haasteiden voittamiseksi on tärkeää luoda avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa työntekijät uskaltavat tuoda esiin työkykyyn liittyviä huoliaan. Lisäksi on tärkeää, että työkykyjohtaminen on osa yrityksen strategiaa ja että siihen sitoudutaan kaikilla organisaation tasoilla.
Ota yhteyttä
Jos haluat lisätietoja tai tarvitset apua työkykyjohtamiseen, älä epäröi ottaa yhteyttä. Pyydä tarjous.