Työelämän ja johtamisen murros aiheuttaa paljon keskustelua siitä, mikä on esimiehen tai esimiestyön rooli tulevaisuudessa. Suurinta huomiota ovat viime aikoina saaneet artikkelit, jotka rummuttavat viestiä, että esimiestyötä ei tarvita tulevaisuuden itseohjautuvissa organisaatioissa. Ajattelin tuoda tähän keskusteluun hiukan näkökulmaa myös johtamisen kehittäjän näkökulmasta.
Johtamisen muutos on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa. Modernin johtamisen näkyvä esiinmarssi suomalaiseen työelämään käynnistyi jo 1990 luvun puolivälissä, kun Curt Lindström johdatti suomen jääkiekkomaajoukkueen sen ensimmäiseen kultamitaliinsa kotitantereellaan Tukholmassa. Media julisti uudentyyppistä johtajuutta, jossa oli tilaa aidolle keskustelulle, yksilön vahvuuksien hyödyntämiselle ja tiimityötä hiottiin tekemällä mitä ihmeellisempiä asioita yhdessä. Ilmoitettiin, että suomalainen öykkäröivä management johtaminen on historiaa. Yritykset maksoivat kilpaa mestarivalmentajan luennoista. Jotain jäi kuitenkin piippuun.
Ympäröivän työelämän paine ei ollut kuitenkaan vielä riittävän voimakas tuolloin. Uuden johtajuuden viesti oli roskaruokaa, joka tyydytti luennon muodossa hetken nälkää. Nyt tilanne on toinen. Työelämän muutos on ollut voimakasta jo noista ajoista lähtien. Työelämään marssineet uudet sukupolvet eivät tee enää työtä selviytyäkseen, vaan työn merkitykselle, arvokkuudelle on ladattu aivan erilainen painoarvo. Nykyajan työelämässä kilpailu parhaista työntekijöistä on raakaa. Työnantajakuvan on oltava timanttia. Nyt hakija kysyy minkälainen yhteishenki yrityksessä vallitsee, millä periaatteilla yritystä johdetaan tai mikä on yrityksen missio ja arvot. Keskustelu edellisistä on saanut lisää palstaa ja johtaminen on nyt läpinäkyvämpää kuin koskaan aiemmin.
Samalla jopa muoti-ilmiöksi ovat nousseet yritykset, joissa esimiestyötä ei enää tunnusteta. Kaikki ovat toimitusjohtajia. Aihe on kiinnostava ja kun sille on keksitty uusia myös erilaisia ismejä, konsultit saavat taas lisää keikkaa. Esimies sana on saatu häivytettyä nurkkaan. Johtamisen kehittäjän näkökulmasta on ollut mielenkiintoista seurata ”esimiehittömien” organisaatioiden kehitysprosessia. Valmennan sellaisia viikottain. Keskimäärin haasteet ovat kuitenkin samoja, kuin esimiesorganisaatioissakin. Ihmisen toimintaa määrittelevät samat lainalaisuudet. Osalle itseohjautuvaan kulttuuriin soveltuvuutta mitataan hyvin tarkkaan, osa sitouttaa henkilökuntaa omistajuudella. Käytössä on monenlaisia nerokkaita keinoja, joilla ihmiset saadaan ottamaan aktiivisemmin vastuuta ja juoksemaan itsenäisemmin kohti visiota.
On selvää, että tässä muutoksessa esimiestyön odotusarvo on luonnollisesti muuttunut voimakkaasti. Enää esimies ei jaa töitä, valvo ja tee päätöksi. Nyt esimiehen ydintehtäviin kuuluu rakentaa systemaattisesti aktiivisen vastuuoton kulttuuria, luoda kasvualustaa, josta työntekijä voi ponnistaa. Esimiehen kyky saada muutettua työntekijän ajattelua pysyvästi ja saada työntekijä ylittämään itsensä korostuu. Keskiöön ovat nousset osallistaminen, mahdollistaminen ja valmentava johtaminen. Päätöksentekoa on hajautettu, ihmiset osallistuvat aktiivisemmin päätöksentekoon. Tekijä omistautuu asialle, kun on itse mukana. Johtajuus, eli aktiivinen vastuunkanto kuuluu modernissa organisaatiossa kaikille. Johtamisjärjestelmän modernisointiin on panostettava aikaa ja vaivaa. Toimivaa vuorovaikutusta, avoimuutta tai luottamusta ei rakenneta hetkessä.
Ihminen on lopulta tavoitteita asettava organismi, joka tarvitsee toimivaa palautejärjestelmää sekä erilaisia ja yksilöllisiä ärsykkeitä päästäkseen parhaaseensa. Sitä puutarhuria, joka pystyy raivaamaa esteitä menestymiseltä. Sitä kuuntelijaa, jolle voi huolensa kertoa. Sitä valmentajaa, joka pystyy kaivamaan esille kaikki voimavarat. Esimiehen riittävän syvä johtamis- ja vaikuttamissuhde työntekijään vie tekijän lopulta pisimmälle. Täysin itseohjautuvaa ei ihmisestä valitettavasti saada, mutta suunta on oikea. Selkeä suunta täytyy olla ja sen parissa itsekin haluan päivittäin työskennellä.
Hannu Säkkinen, Founder & Leadership Coach, Esimiesakatemia
Hyvä blogi!